kontaminaatio

[Jaakko Ala-paavola]

Mikähän kontaminaatio mahtaa aiheuttaa olueeseen vehnäolutmaisen
banaaniaromin? Tein bitteriä Wyeastin London ESB hiivalla, joka yleensä
käy nopeasti ja flokkuloituu voimakkaasti. Tällä kertaa kuitenkin olut
kävi hitaasti ja flokkuloitui heikosti, edes pullossa ei tahdo
sedimentoitua kunnolla. Tuoksussa on erittäin voimakas banaani, maussa
vähemmän mutta havaittavasti vehnäolutmaisuutta.

Mahdollisena kontaminaatiolähteenä epäilen startterin hapetukseen
käytettyä ilmaa. Aikaisemmin olen suodattanut ilman kertakäyttöisillä
steriilisuodattimilla. Kustannussyistä siirryin kuitenkin käyttämään
itse tehtyjä pumpulisuodattimia. Tuttavani bioprosessitekniikan laboratoriosta
kertoi että he käyttävät kertakäyttösuodattimien ohella myös injektioruiskun
runkoon sullottua pumpulia ilmansuodattimena. Mahdollisesti tekemäni
suodatin ei ole ollut riittävän tiivis tai se ei ole ollut puhdas
alunperinkään. Laitoin kyllä steriiliin injektioruiskuun liekitetyillä
pinseteillä apteekista ostettua kemiallisesti puhdistettua vanua, joten
kuvittelisin sen olevan melko puhdas.

Jaakko

[Pasi Pikkupeura]

Post by Jaakko Ala-paavola
Mikähän kontaminaatio mahtaa aiheuttaa olueeseen
vehnäolutmaisen banaaniaromin?

Pullahiiva? Vaimolla ollut leivontapäivä.

Post by Jaakko Ala-paavola
Laitoin kyllä steriiliin injektioruiskuun liekitetyillä
pinseteillä apteekista ostettua kemiallisesti puhdistettua
vanua, joten kuvittelisin sen olevan melko puhdas.

Ei pahalla, mutta hiukan piruillen. Onko tässä nyt päästetty
insinööri panemaan olutta, vai onko se oikeasti näin tarkkaa?

[Jaakko Ala-paavola]

Post by Pasi Pikkupeura

Post by Jaakko Ala-paavola
Mikähän kontaminaatio mahtaa aiheuttaa olueeseen
vehnäolutmaisen banaaniaromin?

Pullahiiva? Vaimolla ollut leivontapäivä.

Rajamäkeläinen kyllä tekee sahtiin banaania, mutta kuvittelisin
kiljuhiivan ennemmin käyvän nopeammin kuin hitaammin. Kyseinen
oluenvalmistus tapahtuu erityisessä panimokerhotilassa, jossa ei
harjoiteta ruuanvalmistusta. Panijoiden jäljiltä jää kuitenkin
pesemättömiä roiskeita jotka elättävät mitä moninaisimpia mikrobikantoja,
joten erilaisten kontaminanttien esiintymiselle on hyvät edellytykset.

Post by Pasi Pikkupeura
Ei pahalla, mutta hiukan piruillen. Onko tässä nyt päästetty
insinööri panemaan olutta, vai onko se oikeasti näin tarkkaa?

Sekä että. Jos verrataan oluen ja viinin valmistusta niin olut on
selkeästi insinöörijuomaa, viini enemmänkin taiteellista. Esimerkiksi
Suomen kotiolutyhdistyksen aktiivijäsenistössä insinöörikonsentraatio
taitaa olla melkoinen. Mitä tarkkuuteen tulee niin mikrobien kanssa
työskennellessä saisi olla vielä paljon tarkempi, vielä ollaan kaukana
kunnollisista aseptisista työskentelymenetelmistä ja ympäristöistä.

Jaakko

[Ari Järmälä]

Post by Jaakko Ala-paavola
Esimerkiksi
Suomen kotiolutyhdistyksen aktiivijäsenistössä insinöörikonsentraatio
taitaa olla melkoinen.

Diplomi-insinöörikonsentraatio.

Jotain täsmällisyyttä sentään ;-)

T. Ari Järmälä

[Mikko Suokas]

Post by Ari Järmälä
Diplomi-insinöörikonsentraatio.
Jotain täsmällisyyttä sentään ;-)

Nyt en voi olla heittämättä huulta:

Taitaapa sinun käymisastiassasi vesilukko pulputtaa että "diplblblbl...
diplblblbl... diplblblbl..."

Pitäisi tässä vielä joskus itsekin pistää jotain pöhisemään, mutta se
laiskuus, se laiskuus...

t. Mikko, myös DI

[Jussi H.]

Post by Mikko Suokas

Post by Ari Järmälä
Diplomi-insinöörikonsentraatio.
Jotain täsmällisyyttä sentään ;-)

Taitaapa sinun käymisastiassasi vesilukko pulputtaa että "diplblblbl...
diplblblbl... diplblblbl..."
Pitäisi tässä vielä joskus itsekin pistää jotain pöhisemään, mutta se
laiskuus, se laiskuus...
t. Mikko, myös DI

Voih oikeinkirjoitusta! Täsmällisemmin:

Diplomi-insinöörikontaminaatio!

T. Jussi, DI

[Jouni Tuomela]

Joo-o, laboratoriotyöskentely on erikseen, mutta tottakai ok jos haluaa
tehdä viimeisen päälle.
Mietin vaan noita belgian pienpanimoita ja niiden käyttämiä
valmistusmenetelmiä, avosammiot käymisessä ja semmoista.
Tietysti hiivan esikäsittely on kovin kriittinen vaihe, ja siinä kohtaa
tarkkuus on poikaa.

Itse olutta tehdessäni (viimeaikoina ei kyllä ole tullut tehtyä
lainkaan) en ole halunnut yrittääkään olla niin tarkka, ennemminkin
pyrin sekä tekovaiheessa että myöhemmässä maistelussa siihen että
itsellä olisi mukavaa.
Mutta eri ihmiset saavat eri asioista mielihyvää, ja niin pitääkin olla.

t. Jouni, pelkkä ins. (hävettää)

[Alex]

Post by Jaakko Ala-paavola
Mikähän kontaminaatio mahtaa aiheuttaa olueeseen vehnäolutmaisen
banaaniaromin? Tein bitteriä Wyeastin London ESB hiivalla, joka yleensä
käy nopeasti ja flokkuloituu voimakkaasti. Tällä kertaa kuitenkin olut
kävi hitaasti ja flokkuloitui heikosti, edes pullossa ei tahdo
sedimentoitua kunnolla. Tuoksussa on erittäin voimakas banaani, maussa
vähemmän mutta havaittavasti vehnäolutmaisuutta.

Vaikka et haluaisikaan noita ominaisuuksia bitteriisi, niin kuulostaa
sangen onnekkaalta kontaminaatiolta. Kannattaisiko ensin sulkea pois
muita tekijöitä, esim. lämpötila jne.? En tosiaan itse ole kokenut
kontaminaatioita vielä.

[Jaakko Ala-paavola]

En tosiaan itse ole kokenut kontaminaatioita vielä.

Tai sitten et vain ole tunnistanut. Kontaminaation ei välttämättä
tarvitse olla tälläinen dramaattinen, pelkkä "kotioluen" maku saattaa
johtua kontaminaatiosta ja/tai käymisvirheistä. Oletko maistattanut
oluitasi asiantuntijoilla? Jos oluessa ei ole virheitä niin kannattaa
toki osallistua Skoolin kilpailuun, se on hyvä tapa koestaa kykyjään.

Itse olin ajatellut lähettää kyseisen oluen kilpailuun, muttei maksa
vaivaa. Edellinen aivan hyvin onnistunut brown ale taas päätyi
pelkästään tynnyreihin. Pitäisi varmaan hankkia vastapainepullotin.

Jaakko

[Alex]

Post by Jaakko Ala-paavola

En tosiaan itse ole kokenut kontaminaatioita vielä.

Tai sitten et vain ole tunnistanut. Kontaminaation ei välttämättä
tarvitse olla tälläinen dramaattinen, pelkkä "kotioluen" maku saattaa
johtua kontaminaatiosta ja/tai käymisvirheistä.

Voihan se niinkin olla. En kuitenkaan ole kokenut "kotioluen" makua sen
jälkeen kun ymmärsin että uutepurkilla ja sokerikilolla ei todellakaan
saa olutta aikaiseksi. Onhan niitä sivumakuja ollut, mutta niille on
aina löytynyt jokin muu syy kirjallisuudesta.

Post by Jaakko Ala-paavola
Oletko maistattanut
oluitasi asiantuntijoilla? Jos oluessa ei ole virheitä niin kannattaa
toki osallistua Skoolin kilpailuun, se on hyvä tapa koestaa kykyjään.

Olen kyllä miettinyt että siinä varmaan oppisi paljon. Nyt ei vaan ole
osunut kategoriaan sopivaa olutta. Ja en minä väitä että olueni olisi
virheetöntä, vaan että virheet ovat aina olleet selitettävissä muilla
syillä. Mielikuvani kontaminaatiosta onkin ollut jonkinmoinen pinnalla
kelluva limainen seitti.

[Martti Kiuru]

Post by Jaakko Ala-paavola

En tosiaan itse ole kokenut kontaminaatioita vielä.

Tai sitten et vain ole tunnistanut. Kontaminaation ei välttämättä
tarvitse olla tälläinen dramaattinen, pelkkä "kotioluen" maku saattaa
johtua kontaminaatiosta ja/tai käymisvirheistä. Oletko maistattanut
oluitasi asiantuntijoilla? Jos oluessa ei ole virheitä niin kannattaa
toki osallistua Skoolin kilpailuun, se on hyvä tapa koestaa kykyjään.
Itse olin ajatellut lähettää kyseisen oluen kilpailuun, muttei maksa
vaivaa. Edellinen aivan hyvin onnistunut brown ale taas päätyi
pelkästään tynnyreihin. Pitäisi varmaan hankkia vastapainepullotin.
Jaakko

Jaakolle ja TKK:n propellipäille terveisiä. Moskovalaiset tiedemiehet
käyttävät eläviä tulikärpäsiä kontaminaation mittaamiseen (näin olin jutun
ymmärtävinäni).
http://english.pravda.ru/science/19/94/379/15292_microbe.html

Kannattaisiko teekkareiden olutkerhonkin ottaa tulikärpäsmetodi harkintaan.
Mitä sanoo Jaakko?

Martti

[Eero Rinne]

Post by Martti Kiuru
Jaakolle ja TKK:n propellipäille terveisiä. Moskovalaiset tiedemiehet
käyttävät eläviä tulikärpäsiä kontaminaation mittaamiseen (näin olin jutun
ymmärtävinäni).
http://english.pravda.ru/science/19/94/379/15292_microbe.html

Ei eläviä tulikärpäsiä, vaan samaa entsyymiä millä tulikärpäsetkin saavat
loistetta aikaiseksi. Ihan viileä systeemi joka tapauksessa.

Post by Martti Kiuru
Kannattaisiko teekkareiden olutkerhonkin ottaa tulikärpäsmetodi harkintaan.

Tuo testi kertoisi meille ainoastaan jotain, minkä jo tiedämme, eli että
panimollamme elelee paljonkin asioita eri pinnoilla. Tuo testi toteaa vain
että näytteessä on jotain elävää, eikä erottele esimerkiksi hyviä hiivoja
huonoista.

... lisäksi Polku on ennenkin testannut banaanikärpäsiä oluenvalmistuksessa.
Niistä ei ole ollut tähän mennessä kuin haittaa.

[Timo Jukka]

Post by Jaakko Ala-paavola
Mikähän kontaminaatio mahtaa aiheuttaa olueeseen vehnäolutmaisen
banaaniaromin? Tein bitteriä Wyeastin London ESB hiivalla, joka yleensä
käy nopeasti ja flokkuloituu voimakkaasti. Tällä kertaa kuitenkin olut
kävi hitaasti ja flokkuloitui heikosti, edes pullossa ei tahdo
sedimentoitua kunnolla. Tuoksussa on erittäin voimakas banaani, maussa
vähemmän mutta havaittavasti vehnäolutmaisuutta.
Mahdollisena kontaminaatiolähteenä epäilen startterin hapetukseen
käytettyä ilmaa. Aikaisemmin olen suodattanut ilman kertakäyttöisillä
steriilisuodattimilla. Kustannussyistä siirryin kuitenkin käyttämään
itse tehtyjä pumpulisuodattimia. Tuttavani bioprosessitekniikan laboratoriosta
kertoi että he käyttävät kertakäyttösuodattimien ohella myös injektioruiskun
runkoon sullottua pumpulia ilmansuodattimena. Mahdollisesti tekemäni
suodatin ei ole ollut riittävän tiivis tai se ei ole ollut puhdas
alunperinkään. Laitoin kyllä steriiliin injektioruiskuun liekitetyillä
pinseteillä apteekista ostettua kemiallisesti puhdistettua vanua, joten
kuvittelisin sen olevan melko puhdas.

Tuskin on kontaminaatio kyseessä. Tuo hiiva, joka oli suosikkihiivani
englantilaisiin tyyleihin, on viime aikoina muuttunut kovin
arvaamattomaksi. Käytin sitä jokin aika sitten ja tulos oli surkea:
käyminen hidas, käymisaste alhainen, ei kirkastu koskaan, pahoja
flavoriongelmia - lähinnä banaania ja fenoleita. Ihan kuin
keskenkäynyt Weizen-hiivalla tehty pale ale. Nami nami. Eikä ollut eka
kerta. Juttelin juuri erään panijan kanssa tuosta hiivasta. Se oli
hänenkin suosikkihiiva, mutta on luopunut siitä samoista syistä kuin
minä.

Timo Jukka

[Jaakko Ala-paavola]

Post by Timo Jukka

Post by Jaakko Ala-paavola
Mikähän kontaminaatio mahtaa aiheuttaa olueeseen vehnäolutmaisen
banaaniaromin? Tein bitteriä Wyeastin London ESB hiivalla, joka yleensä

Tuskin on kontaminaatio kyseessä. Tuo hiiva, joka oli suosikkihiivani
englantilaisiin tyyleihin, on viime aikoina muuttunut kovin

Kokemuksesta viisastuneena noudatimme Timo Jukan taannoista neuvoa ja
tilasimme laatikollisen Safale-kuivahiivaa. Ensimmäiset satsit tällä
hiivalla ovat käymässä/pullotettu. Onkos kokemuksia ko. hiivasta,
millaisia tuloksia bruukaa tulla? Valmistajan kuvaukset hiivasta ja sen
tuottaman oluen mausta ovat kovin epämääräisiä.

Jaakko

[Ari Järmälä]

Post by Jaakko Ala-paavola
Kokemuksesta viisastuneena noudatimme Timo Jukan taannoista neuvoa ja
tilasimme laatikollisen Safale-kuivahiivaa. Ensimmäiset satsit tällä
hiivalla ovat käymässä/pullotettu. Onkos kokemuksia ko. hiivasta,
millaisia tuloksia bruukaa tulla? Valmistajan kuvaukset hiivasta ja sen
tuottaman oluen mausta ovat kovin epämääräisiä.

Mitähän numeroa Safalea? Noh, ainakin S-04:llä olen voittanut Suomen
Kotiolutyhdistyksen 10-vuotiskilpailussa pale ale -sarjan tuolla hiivalla.
Olut tosin oli APA, josta ei humalan alta paljon hiivat maistu.

Jotkut väittävät huomaavansa tämän hiivan autolysoituvan
nopeasti, joten se tarvitsee vikkelän siirron kakkoskäymisastiaan.
Tosin, minulle se kelpaa siirtämättäkin...

T. Ari Järmälä

[Jaakko Ala-paavola]

Post by Ari Järmälä

Post by Jaakko Ala-paavola
tilasimme laatikollisen Safale-kuivahiivaa. Ensimmäiset satsit tällä

Mitähän numeroa Safalea? Noh, ainakin S-04:llä olen voittanut Suomen
Kotiolutyhdistyksen 10-vuotiskilpailussa pale ale -sarjan tuolla hiivalla.
Olut tosin oli APA, josta ei humalan alta paljon hiivat maistu.

Sama hiiva. Ainakin pullotusvaiheessa Apa maistui oikein maukkaalle. Saa
nähdä mitä on varastoinnin jälkeen.

Post by Ari Järmälä
Jotkut väittävät huomaavansa tämän hiivan autolysoituvan nopeasti,
joten se tarvitsee vikkelän siirron kakkoskäymisastiaan.

Olisikos tällä tekemistä sen ilmiön kanssa mitä huomasin hiivasta. Se
nimittäin käy suht. vilkkaasti kolme päivää pudottaen ominaispainoa 30
pinnaa, mutta sitten käyminen hyytyy. Valmistajan kuvaajissa
ominaispaino putoaa kolmessa päivässä 1.040->1.010. Itselläni OG olikin
1.052 ja käyminen pysähtyi (jatkui hyvin hitaasti, vesilukko ei enää
juuri jaksanut pulputtaa) neljäntenä päivänä ominaispainon ollessa n.
1.020. Sekundääriastiassa ominaispaino putosi viikossa 1.014:sta.

Nopea autolyysi saattaisi selittää hiivasolun käytäytymistä.
Autolyysissä vapautuvat hiivasolun hajoamistuotteet toimivat aktiivisten
hiivasolujen kasvun inhibiittoreina viestittäen "nyt kannataa himmata tahtia,
kohta on nälkä". Näin ollen käyminen saattaisi hidastua vaikka
vierteessä olisi vielä runsaasti käymiskelpoisia sokereja. Löysin
netistä artikkelin jossa kerrotaan että hiivasolun autolyysi on varsin
hidas ja kestää luokkaa 72h. Tämä tarkoittaa sitä että kyseinen hiiva
alkaisi autolysoitua heti vierteeseen lisäämisen jälkeen ja vaikutus näkyy
neljäntenä päivänä. Mahdollisesti kuivasäilytyksessä kuolleet hiivasolut
aiheuttavat tämän?

Kyseisen hiivan lopullisesta käymisasteesta on vielä yhden satsin
perusteella vaikea sanoa mitään. Oman satsini kohdalla en pyrkinyt
erityisen kuivaan lopputulokseen, joten 1.014 on aivan tyydyttävä tulos
kyseiselle mäskäysohjelmalla valmistetulle oluelle. Kaveri raportoi toisen
oluen osalta FG:ksi luokkaa 1.010 samalla hiivalla, joten kyllä se
jaksaa käydä kuitenkin suhteellisen hyvin loppuun.

Tässä suhteessa hiivan käyttäytyminen poikkeaa selkeästi entisestä
suosikkihiivastani LESB:stä. Se kävi 10pinnaa/pvä tahdilla 4-5 päivää
niin että ominaispaino putosi jo pääkäymisessä lähelle kymmentä
(alle 1.015), eikä sitten jälkikäymisvaiheessa enää muuttunut kovin
paljoa. Olisiko niin että nestehiivalla välitöntä autolyysiä ei esiinny?
Tai sitten nestehiivastartterilla saattaa olla asian kanssa tekemistä.
Kuivahiivan kanssa en käyttänyt startteria vaan ainoastaan herätin sen
vesilasissa.

Jos joku kysyy mistä tämä tieto on peräisin, niin ei mistään. Tämä on
vain teoria jonka kehitin tänään bussissa töihin tullessa.

Jaakko

[Timo Jukka]

Post by Jaakko Ala-paavola
Olisikos tällä tekemistä sen ilmiön kanssa mitä huomasin hiivasta. Se
nimittäin käy suht. vilkkaasti kolme päivää pudottaen ominaispainoa 30
pinnaa, mutta sitten käyminen hyytyy. Valmistajan kuvaajissa
ominaispaino putoaa kolmessa päivässä 1.040->1.010. Itselläni OG olikin
1.052 ja käyminen pysähtyi (jatkui hyvin hitaasti, vesilukko ei enää
juuri jaksanut pulputtaa) neljäntenä päivänä ominaispainon ollessa n.
1.020. Sekundääriastiassa ominaispaino putosi viikossa 1.014:sta.
Nopea autolyysi saattaisi selittää hiivasolun käytäytymistä.
Autolyysissä vapautuvat hiivasolun hajoamistuotteet toimivat aktiivisten
hiivasolujen kasvun inhibiittoreina viestittäen "nyt kannataa himmata
tahtia, kohta on nälkä". Näin ollen käyminen saattaisi hidastua vaikka
vierteessä olisi vielä runsaasti käymiskelpoisia sokereja. Löysin
netistä artikkelin jossa kerrotaan että hiivasolun autolyysi on varsin
hidas ja kestää luokkaa 72h. Tämä tarkoittaa sitä että kyseinen hiiva
alkaisi autolysoitua heti vierteeseen lisäämisen jälkeen ja vaikutus näkyy
neljäntenä päivänä. Mahdollisesti kuivasäilytyksessä kuolleet hiivasolut
aiheuttavat tämän?

Ei hiiva autolysoidu käymisen aikana. Siis tottakai se on mahdollista,
mutta hyvin epätodennäköistä.

Post by Jaakko Ala-paavola
Kyseisen hiivan lopullisesta käymisasteesta on vielä yhden satsin
perusteella vaikea sanoa mitään. Oman satsini kohdalla en pyrkinyt
erityisen kuivaan lopputulokseen, joten 1.014 on aivan tyydyttävä tulos
kyseiselle mäskäysohjelmalla valmistetulle oluelle. Kaveri raportoi toisen
oluen osalta FG:ksi luokkaa 1.010 samalla hiivalla, joten kyllä se
jaksaa käydä kuitenkin suhteellisen hyvin loppuun.

Kannattaisi käyttää käymisasteita, ei loppuominaispainoja. Käymisaste
kertoo enemmän.

Post by Jaakko Ala-paavola
Tässä suhteessa hiivan käyttäytyminen poikkeaa selkeästi entisestä
suosikkihiivastani LESB:stä. Se kävi 10pinnaa/pvä tahdilla 4-5 päivää
niin että ominaispaino putosi jo pääkäymisessä lähelle kymmentä
(alle 1.015), eikä sitten jälkikäymisvaiheessa enää muuttunut kovin
paljoa. Olisiko niin että nestehiivalla välitöntä autolyysiä ei esiinny?
Tai sitten nestehiivastartterilla saattaa olla asian kanssa tekemistä.
Kuivahiivan kanssa en käyttänyt startteria vaan ainoastaan herätin sen
vesilasissa.

Mulla on ollut vaikeuksia saada käymisaste riittävän korkeaksi tuolla
hiivalla. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että se ei taida käyttää
maltotrioosia ollenkaan. Tämä johtaa siihen, että käymisaste saattaa
jäädä yllättävän alhaiseksi, jos on tottunut hiivoihin, jotka
käyttävät maltotrioosin kokonaan tai osittain. Numeroina: Lahden
maltailla olen päässyt 75,5 % NKA, Weyermannin perusmaltaalla olen
saanut 77,5%. Panimolla korkein taisi olla 74 %. Nämä ovat siis
ennätyksiä.

Hiivat, jotka eivät käytä maltotrioosia kokonaan ovat hieman
ongelmallisia, koska käymisasteet saattavat vaihdella. Pitää tehdä
mahdollisimman vähän maltotrioosia sisältävä vierre, niin käymisaste
on ennustettavissa paremmin. Lisäksi täytyy pitää villihiivat poissa.

Mitä tuohon hitaaseen mutta suurehkoon sekundäärikäymiseen tulee, niin
veikkaisin että kyseessä on jokin korkeamman käymisasteen villihiiva,
joka siellä ähisee sen maltotrioosin parissa. Siis kontaminaatio. Voi
olla jokin Wyeastin kanta jäänyt johonkin. Kyllä tuo S-04 yleensä käy
nopeasti ja loppuun saakka. Pullotus tuollaisessa tilanteessa on aika
arpapeliä.

Timo Jukka

[Timo Jukka]

Post by Ari Järmälä
Mitähän numeroa Safalea? Noh, ainakin S-04:llä olen voittanut Suomen
Kotiolutyhdistyksen 10-vuotiskilpailussa pale ale -sarjan tuolla hiivalla.
Olut tosin oli APA, josta ei humalan alta paljon hiivat maistu.

Ai niin piti ottaa osaa tähän itsensäkehumiskilpailuun: Minäpä tein
Helsinki Beer Festivalin vuoden oluen kyeisellä hiivalla. Kyllä tuo
hiiva ihan hyvä on.

Timo Jukka

[Jaakko Ala-paavola]

Kyllä tuo hiiva ihan hyvä on.

En minä sitä epäile. Oikein hyvältä on maistunut jo pullotusvaiheessa
Safale S-04 hiivalla käytetyt oluet. Vaan minkälainen sen flavoriprofiili
on, miten hyvin sopii eri tyyleihin?

Mitenkäs kokemukset vahvempien vierteiden kanssa? Yksi pussi
käymispönttöä (20-25L vierrettä) kohden on valmistajan ohjeen
alalaidassa (50-80g/hl). Vahvemmalla vierteellä ilmeisesti syytä
heittää kaksi pussia pönttöä kohden? Ainakin nestehivastartteri
käsketään tehdä isommaksi vahvemmalla vierteellä.

Mitenkäs tuo Järmälän mainitsema nopea autolyysi, onko sillä ollut
havaittavaa vaikutusta? Vaikuttaako hiivan uudelleenkäyttöön?
Onkos startterin tekemisestä mitään hyötyä kuivahiivan kanssa? Joissakin
ohjeissa sanotaan että voidaan tehdä startteri, muttei sen tarkemmin
kerrota onko siitä oleellista hyötyä.

Mitenkäs muut saman valmistajan kuivahiivat, esimerkiksi Saflager, onko
niistä kokemuksia ja jos niin ovatko yhtä hyviä?

Jaakko

[Timo Jukka]

Post by Jaakko Ala-paavola
En minä sitä epäile. Oikein hyvältä on maistunut jo pullotusvaiheessa
Safale S-04 hiivalla käytetyt oluet. Vaan minkälainen sen flavoriprofiili
on, miten hyvin sopii eri tyyleihin?

Minusta flavorissa ei ole mitään silmiin pistäviä erikoisuuksia.
Kylmässä käytettynä (15 C) hyvin puhdas ja vähäesterinen, 20 asteessa
vähäeleinen, normaali pintahiiva. Netistä etsiskelin kommentteja
tuosta hiivasta ja jotkut löytävät siitä negatiivisen flavorin, jota
kutsuvat leipämäiseksi (bready), puumaiseksi (woody) tai hiivaiseksi
(yeasty). Itse en ole moista löytänyt. Jotkut veikkailevat samaksi
kannaksi kuin Wyeast 1099.

Post by Jaakko Ala-paavola
Mitenkäs kokemukset vahvempien vierteiden kanssa? Yksi pussi
käymispönttöä (20-25L vierrettä) kohden on valmistajan ohjeen
alalaidassa (50-80g/hl). Vahvemmalla vierteellä ilmeisesti syytä
heittää kaksi pussia pönttöä kohden? Ainakin nestehivastartteri
käsketään tehdä isommaksi vahvemmalla vierteellä.

Tuo 80 g/hl varmaan riittää johonkin 15-16 P saakka, barley wineihin
voi sitten nostaa tuon suosituksen tuplaksi.

Post by Jaakko Ala-paavola
Mitenkäs tuo Järmälän mainitsema nopea autolyysi, onko sillä ollut
havaittavaa vaikutusta? Vaikuttaako hiivan uudelleenkäyttöön?

Ari varmaan tarkoitti minua sillä kommentillaan. Ei minusta tuo hiiva
autolysoidu tavallista nopeammin. Epänormaalin korkeissa
käymislämpötiloissa mikä tahansa hiiva autolysoituu nopeasti. Esim.
eräällä pienpanimolla olen käyttänyt ko. hiivaa ja käymislämpötila on
ollut jopa yli 30 astetta, pysyen korkeana muutaman päivän käymisen
jälkeenkin. Jo tuollainen lämpö saattaa käsittääkseni aiheuttaa
hiivalle vaurioita, autolyysistä puhumattakaan. Tuollaisissa lämmöissä
autolyysi haisee jo viikossa ja pahasti. Ei minulla kotona
normaaleissa lämpötiloissa ole koskaan ollut autolyysin kanssa
ongelmaa. Ei tarvitse edes vaihtaa astiaa.

Post by Jaakko Ala-paavola
Onkos startterin tekemisestä mitään hyötyä kuivahiivan kanssa? Joissakin
ohjeissa sanotaan että voidaan tehdä startteri, muttei sen tarkemmin
kerrota onko siitä oleellista hyötyä.

Jos käyttää hyviä kuivahiivoja, kuten Lallemandin tai Fermentisin
hiivoja, niin saa olla aikamoinen hiivafakiiri jos aikoo saada hiivan
parempaan kuntoon startterilla kuin mitä se on tehtaalla saatu.
Valmistaja on rakentanut hiivaan riittävät sterolivarat, ettei edes
happea tarvita käymisen alussa, glykogeeniä energiavarannoiksi ja
muita ravinteita, kuten sinkkiä, ettei niitäkään tarvitse lisätä
vierteeseen. Huonolla startterilla saa hiivan pilattua ja hyvää
startteria on todella vaikea tehdä. Sitä paitsi kuivahiivan suurimpia
etuja on nimenomaan, ettei tarvitse etukäteen kasvatella hiivaa. Jos
on kuivahiivaa kaapissa, voi oluenpanopäätöksen tehdä aamulla eikä
viikkoa aikaisemmin.

Jos käyttää hiivaa useamman kerran, niin sitten pitää vierre jo
hapettaa, hiiva kun käyttää sterolinsa pois ekassa käymisessä.

Post by Jaakko Ala-paavola
Mitenkäs muut saman valmistajan kuivahiivat, esimerkiksi Saflager, onko
niistä kokemuksia ja jos niin ovatko yhtä hyviä?

Ei oo.

Timo Jukka

[Jaakko Ala-paavola]

Post by Jaakko Ala-paavola
Sama hiiva. Ainakin pullotusvaiheessa Apa maistui oikein maukkaalle. Saa
nähdä mitä on varastoinnin jälkeen.

Sama otsikko, mutta siirrytään hieman toisaalle. Nimittäin aikaisemman
mainitun jo surullisen kuuluiseksi tulleen epäonnistuneen satsin suhteen
huomasin nyt uden ilmiön: 19L tynnyriin astioidussa erässä fenolinen
"tervamainen" virhemaku on huomattavasti voimakkaampi kuin pulloissa.
Tynnyriin ei kuitenkaan ole laitettu lainkaan sokeria, toisin kuin
pulloihin. Sama ilmiö, eli tynnyrissä voimakkaampi virhemaku kuin
pulloissa, on ollut havaittavissa myös kavereiden satseissa. Mistä
moinen johtuu?

Jaakko

[Eero Rinne]

Timo Jukka <***@yahoo.co.uk> wrote:

[Virhemaut London-ESB:llä tehtyissä oluissa]

Post by Timo Jukka
Tuskin on kontaminaatio kyseessä. Tuo hiiva, joka oli suosikkihiivani
englantilaisiin tyyleihin, on viime aikoina muuttunut kovin
käyminen hidas, käymisaste alhainen, ei kirkastu koskaan, pahoja
flavoriongelmia - lähinnä banaania ja fenoleita. Ihan kuin
keskenkäynyt Weizen-hiivalla tehty pale ale. Nami nami. Eikä ollut eka

Meillä suurin ongelma oli tuo fenolisuus. Olut maistui niin pahasti
tervalle, ettei sitä juonut edes humalainen teekkarilauma niin kauan
kuin talossa oli jotain muutakin juotavaa. Lisäksi pahaa olutta oli
tehty pari hehtolitraa.

Mutta. Pari päivää sitten Jaakko huomasi oman satsinsa tervanmaun
kadonneen. Tästä innostuneena avasin pullollisen omaa tervasatsiani,
jota nyt tässä tätä kirjoittaessani maistelen. Yllätys ja riemu on
suuri! Terva on todellakin wapun aikana kadonnut aivan kokonaan, ja
olut on hyvää! Humalaa on enemmän kuin tarpeeksi (bitteriähän tämä
silti onkin) ja olut on vähän sameaa - flokkuloitua hiiva ei ole
vielä ymmärtänyt - mutta nyt tätä voi jo sanoa ihan hyvin
onnistuneeksi kotiolueksi.

Onneksi emme viemäröineet näitä satseja liian hätäisesti! Mikä tuo
tervalta maistuva aine sitten onkaan, niin se hajoaa ajan myötä.
Toinen selitys on tietenkin puhdasoppinen ihme, joka liittynee
jotenkin oluen säilyttämiseen Paavin kuoleman ja uuden
valitsemisen yli. Oli miten oli, loppu on onnellinen!